hannuptrytila

Osmo A. Wiio in memoriam

Syvä kunnioitukseni miehelle, jota ilman meillä ei olisi ehkä edes Nokiaa eikä ainakaan Tekniikan Maailmaa. Osmo A. Wiio opetti kirjoillaan suomalaiset elektroniikka-asiantuntijoiksi. Todelliset suurmiehet eivät paljon leveile saavutuksillaan.

Kiitos Osmo

Hannu Rytilä

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Osmo oli viestinnän erikoismies monessakin mielessä. Tulipa aikanaan yksi hänen kirjoittamansa viestintää koskeva tiiliskiven paksuinen opus kahlattua läpi.

Hänen radioamatöörikutsunsa oli OH2TK ja hän oli varmasti yksi tunnetuimmista amatööreistä maassamme. Silent Key tavoittaa meidät jokaisen vuorollaan.

http://www.hs.fi/kotimaa/Professori+Osmo+A+Wiio+ku...

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

Olen samaa mieltä. Osmo A. Wiio on ollut yksi "tiennäyttäjistäni" sanoisinpa jopa "guruistani", terveen järjen ääni.

Juhani Piironen

Osmo A. Wiio oli monella tavoin edelläkävijä Suomessa.

Hänen artikkelinsa Tekniikan Maailmassa toivat tiedettä lähemmäksi kansaa.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Wiio – Somerikko: "Harrastelijan radiokirja", oli minunkin ensimmäisiä radioalan kirjoja, Ahvenanmaalla asuessani 1950 luvun alussa. Minulle tuli myös silloin Ruotsalainen lehti "Radio och Television". Näitä malleina rakensin monenlaisia erilaisia laitteita n. 12 vuoden iässä.

1960 luvulla TKK:n sähköosatolla jatkoin harrastustani Polyteknikkojen radiokerhossa, jonka puheenjohtajana silloin oli Jorma Nieminen. Prof. Tiurin radiolaboratorio toimi samoissa tiloissa ja TES-TV aloitti maamme ensimmäiset TV-lähetykset TKK:n tiloista. Radioamatöörinä olin OH2CR.

Koska olen nyt hiihtolomalla, ehkä en rupea runoilemaan radiotekniikan mielenkiintoisesta historiasta. Mutta ensimmäisiä alalla maassamme olivat:
1900 Venäläinen Aleksandr Popov suoritti radiokokeiluja Suomen maaperällä.
1905 Eric M.C. Tigerstedt kokeili langatonta kipinälähetintään Helsingissä Vuorimiehenkadulla.

Johan Lom

Osmo A. Wiio:

Viestinnän ensimmäinen laki: ”Viestintä yleensä epäonnistuu, paitsi sattumalta”.
Viestinnän toinen laki: "Jos viestisi voidaan ymmärtää väärin, se myös ymmärretään väärin."
Viestinnän kolmas laki: "Silloin kun viestiäsi ei mielestäsi mitenkään voi ymmärtää väärin, se useinmiten kuitenkin ymmärretään väärin."
Viestinnän neljäs laki: "Jos viestisi voidaan ymmärtää väärin monella tavalla, se ymmärretään väärin kaikkein kiusallisimmalla tavalla."
Viestinnän viides laki: ”Joukkoviestinnässä ei ole tärkeätä se, miten asiat ovat, vaan miten asiat näyttävät olevan”.
Viestinnän kuudes laki: ”Uutisen tärkeys on kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön”.
Wiion laki tulevaisuuden ennustamisesta: ”Lähitulevaisuus yliarvioidaan ja kaukainen tulevaisuus aliarvioidaan”.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Wiion viestintälakeja on epäilemättä lisääkin. Muistokirjoituksessa Hesari siteerasi tänään seuraavasti: "Mitä enemmän viestitään, sitä huonommin viestintä onnistuu." Jostain syystä mieleeni tulee poliitikko, joka ensin tiedottaa, sitten korjaa, lopulta selittelee - ja panee seuranneen sekaannuksen median syyksi.

Omalta osaltani haluan kunnioittaa Osmo A. Wiion muistoa. Hän kirjoitti Tekniikan Maailmassa tiedekatsauksia ties kuinka monelle lukijapolvelle. Palsta oli hämmästyttävän laaja-alainen, joten sen kirjoittajalle mikään inhimillinen ei tainnut olla ainakaan täysin vierasta. Pitkä, työteliäs ja merkityksellinen elämä - sopii ottaa oppia.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Hieno juridisen tekstin näyte Wiion kirjassa oli lause, jonka pituus oli lähes sivun mittainen: se käsitteli tien mutkaa. Havainnollisuus ja huumori ovat hyvän professorinkin piirteitä:-)

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Osmo A. Wiio oli terävä tiedemies ja hieno ihminen.
Kuuntelin hänen luentojaan 1960-luvulla Yleisradion tulokaskursseilla. Aivan viime vuosina tapailin häntä usean kerran. Keskusteluissa kävi ilmi, että olimme molemmat olleet Australiasa v. 1984. Haastattelin häntä ja tilasin jutun Melbournen Suomi Newspaperiin.

Australiassa me molemmat jouduimme taistelemaan oikoaksemme väärinkäsityksiä Suomen ulkopoliittisesta asemasta.

Wiion lait ovat aivan mainioita inhimillisen käyttäytymisen kiteytymiä. Ne Wiio kuulemma kehitteli kuunnellessaan eduskunnan budjettipuheita kansanedustajakaudellaan 1970-luvulla. Siellä hän totesi, että viestintä yleensä epäonnistuu - paitsi sattumalta.

Muistelen lämpimästi upeaa kansalaista Osmo A. Wiioa.

Lauri Korhonen

Kepeät mullat täältäkin.

#respect#

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Osmo A. Wiion elämänvaiheet
http://blogs.helsinki.fi/wiio-80/wiio-osmo-antero-...

Tampereen yliopisto. Väitöskirja 1968:
Wiio, Osmo A.: Readability, Comprehension and Readership. An experimental study on the readability of Finnish magazine articles, with special reference to readership. [Luettavuus, ymmärrettävyys ja yleisö. Kokeellinen tutkimus suomalaisten aikakauslehtiartikkelien luettavuudesta.]

Kohta jatkuu telkkarissa ohjelmasarja, joka varmaan olisi kiinnostanut myös Wiioa.

Tiededokumentti: (Meidän) Sanojen planeetta
Jakso 2/5 Identiteetti. Kieli on erottamaton osa ihmisen identiteettiä, olipa se sitten kansalliskieli tai murre. Monet maailman kielistä ovat uhanalaisia, mutta Stephen Fry tapaa myös intomielisiä kielenpuolustajia. 2/5. T: BBC
YLE Teema To 21.2.2013 klo 21.00

Taisto Leinonen

Jatkona H. Tallqvistin muisteloihin, joihin liittyy Albertinkadulla TKK:n S-osaston kellarissa olleen Montun minimaalinen radioamatöörikerhon tila ("Jore" Nieminen oli kurssikaveri) on todettava, että vaikka OAW ei ollut insinööri, hän oli enemmän kuin insinööri.

Löysin Merimiehenkadun divarista usealta vuodelta Harrastelija-lehden täydet vuosikerrat 1945-48 joskus vuonna 1949 aivan naskalina ja sidotin ne. OAW teki Vallilan lennokkikerhossa skootterin jo parikymppisenä, selitti rakenteet yksityiskohtaisesti tässä lehdessä ja kekseliäisyys jatkui Tekniikan Maailmaan asti, jota on myös muutama ensimmäinen vuosikerta tallessa.

Hän kirjoitti Ylioppilaslehteen hienon artikkelin pikalukemisesta. Siinä ei vedetä silmiä horisontaalisesta pitkin rivejä vaan valitaan kohdistuspisteet hieman keskemmäksi vasemmasta ja oikeasta laidasta. Paitsi että opin lukemaan 300-sivuisen romaanin tunnissa, tästä taidosta oli rajattomasti hyötyä päätoimittajana myöhemmin.

Kävi nimittäin niin, että minut pakotettiin 1969-1975 vetämään oto (siis Otaniemen työn ohella) Elektroniikkauutiset-lehden päätoimittajuutta ja, kun viran hoito alkoi painaa liikaa, OAW veti lehteä vuoden siinä välissä.

Kun muutaman toimittajakaverin kanssa perustimme lehdet Prosessori ja HiFI 1970-luvun lopussa (olin ensimmäisen vuoden päätoimittajana, kun Prosessori ei vielä ollut Prosessori vaan uPA = mikroprosessorit + automaatio), tapasin OAW:n aina Prosessorin vuosijuhlissa. On kansallinen häpeä, että Sanoma-konserni tappoi Prosessorin, joka oli pohjoismaiden hienoin A4-elektroniikka-ammattilehti. Onneksi TM on vielä voimissaan OAW:n kunniaksi.

Osmon muistoa kunnioittaen,
DI Taisto Leinonen (ex-OH2HV)

Eero Tillanen

Muistan jo pienenä poikana lukeneeni TM:sta Wiion kolumneja mielenkiinnolla. Kiitos, lepää rauhassa.

Toimituksen poiminnat